HAMPPUA20 koodilla -20% tilauksesta 29.11. asti!

Hampusta

Hehtaari kuituhamppua sitoo Suomessa keskimäärin 15 tonnia hiilidioksidia per hehtaari. 

Eteläisemmissä maissa on mahdollista viljellä kaksi satoa vuodessa, jolloin sidotun hiilen määrä tuplaantuu. Hamppu kasvaa 60-120 vuorokaudessa neljämetriseksi, mikä tekee siitä tehokkaamman hiilensitojan kuin muut viljelykasvit ja metsät

Kuituhampun juuriston massa on noin 20 %  maanpäällisestä massasta (Canadian Hemp Trade Alliance).

Hamppukuidusta valmistetaan tyypillisesti pitkäikäisiä tuotteita, kuten rakennuseristeitä ja biokomposiitteja. Lyhytikäisiäkin käyttötarkoituksia on, kuten paperin valmistus.

Prosessoinnissa syntyvä pöly käytetään yleensä maan- parannusaineena, kompostin tukiaineena tai energiana. Näistä yleisin ja Suomessa käytetty on maanparannuskäyttö.

Voimme kuitenkin esittää arvion keskimääräisestä hiilen pitkäaikaisesta sitoutumisesta maaperään ja tuotteisiin, mutta arvot voivat vaihdella tapauskohtaisesti paljonkin.

Kun otetaan huomioon peltoon tippuvan lehtimassan sisältämän hiilen sitoutuminen maaperään, saadaan pitkäaikaisesti sitoutuvan hiilen osuudeksi 2/3. Hiilensidontaa voidaan edelleen lisätä käyttämällä päistärettä esimerkiksi maanparannukseen biohiilen tavoin.

Ratkaisevaa hiililaskelmissa on hampun eri osien sisältämän hiilen määrä, jolle annetaan erilaisia arvoja tutkimuksesta riippuen.

MIKSI KUITUHAMPPU ON TEHOKKAIN BIOENERGIAKASVI?

Bioetanolisaanto korreloi biomassan selluloosapitoi- suuden kanssa. Kuituhampun koostumus on etano- lituotannolle parempi kuin millään muulla kasvilla. Hamppukuitu sisältää 73-77 % selluloosaa, 7-9 % hemiselluloosaa ja 2-6 % ligniiniä. Hamppupäistäre puolestaan sisältää 48 % selluloosaa, 21-25 % hemi- selluloosaa ja 17-19 % ligniiniä. Selluloosapitoisuus on siten korkeampi kuin millään muulla energiakasvilla (Challenges towards Revitalizing Hemp: A Multifaceted Crop).

Kuituhampun korsista saadaan noin 310 litraa etanolia per kuiva-ainetonni (

Industrial hemp as a potential bioenergy crop), eli seitsemän tonnin keskisadolla 2170 litraa etanolia per hehtaari. Oikealla esikäsittelymenetelmällä sitäkin enemmän. 

Lajikkeesta riippuen korsimassasta valmistetun bioetanolin lisäksi voidaan tuottaa hampunsiemenistä biodieseliä. Saanto on noin 1000 litraa hehtaarilta.

Standardoidulla transesterifikaatioprosessilla voidaan hampunsiemenöljy muuntaa 97 %:sti biodieseliksi, joka läpäisee kaikki kokeet ja saavuttaa kaikki standardit, mitä biodieseleille on asetettu. Sitä voidaan käyttää matalammalla lämpötilalla, kuin mitään muuta markkinoilla olevaa biodieseliä (Biofuels digest, 2010).

Bioetanolin ja biodieselin lisäksi kuituhampusta voidaan tuottaa tehokkaasti biometanolia. Kokeiden perusteella kuituhampusta voidaan tuottaa metanolia kymmenen kertaa enemmän verrattuna maissiin (Bioprocessing of hemp hurd (Cannabis sativa) for biofuel production).

Kun hamppubiomassa esikäsitellään sopivasti, on eta- nolin ja metaanin yhteistuotanto mahdollista ja saanto korkea: yhdeltä hehtaarilta etanolia saadaan 2600- 3000 litraa ja metaania 2900 kuutiota (171-180 G). (Basis of energy crop selection for biofuel production: Cellulose vs. lignin). Kuituhampun esikäsittelyyn soveltuu erityisesti höyryräjäytys, jolla syntyy helposti hajoavaa selluloosapitoista biomassaa (Pretreatment prospect of hemp by steam explosion for biofuel production).

Vertailun vuoksi yhdestä hehtaarista rypsiä saadaan 500–1000 litraa biodieseliä vuodessa riippuen sato- määristä.

HIILENSIDONTA

Kuituhampun on todistettu sitovan hiiltä tehokkaam- min kuin mikään muu viljelykasvi tai metsätyyppi.

Jokainen tonni kuituhamppua on sitonut itseensä 0,45 tonnia hiiltä. 7 kuiva-ainetonnin keskisadolla hehtaari hamppua sitoo lähes 12 tonnia hiilidioksidia. (The Role of Industrial Hemp in Carbon Farming)

Kenttäkokeissa on mitattu kuituhampun juurien yltävän jopa 200 cm syvyyteen. Massiivinen juuristo koostuu 41 %:sti hiilestä. Juuriston painoksi on mitattu 2,41- 3,21 tonnia per hehtaari, joten maaperään sitoutuu hiilidioksidia 3,7 - 4,9 tonnia riippumatta miten ja mihin maanpäällinen biomassa käytetään. (Characterisation of hemp (Cannabis sativa L.) roots under different growing conditions, Stefano Amaducci et al, 2008)

Kuituhampusta valmistettujen polttoaineiden koko tuotantoketju (net fuel chain) sitoo jopa 11 tonnia hiilidioksidia per hehtaari joka vuosi. Se on 140 % enemmän kuin rypsillä ja 540 % enemmän kuin sokeri- juurikkaalla (Hemp: A more sustainable annual energy crop for climate and energy policy)

MIKSI TUOTANTO KANNATTAA JUURI SUOMESSA?

Hamppukuitu on maailman lujin luonnonkuitu. Hamppubiomassan esikäsittely biopolttoaineiden valmis- tamiseksi on tavallisesti hyvin energiaintensiivistä toimintaa.

Nopeakasvuinen ja isolehtinen hamppu tukahduttaa rikkakasvit alleen antaen puhtaan kylvöalustan seuraavalle kasvukaudelle. Hamppu soveltuu erityisen hyvin viljelykiertoon ja luomuviljelyyn.

Suomessa on paljon viljelemätöntä peltoa, joten teknis- ten luonnonkuitujen ja biopolttoaineiden tuotanto eivät kilpaile, eivätkä vähennä ruokakasvien viljelyä. Meillä on myös lukuisia tuotannosta poistettuja turvesoita, joiden muuntaminen hiilinieluiksi onnistuu kuituhampulla nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Kuituhamppua voidaan viljellä alueilla, jotka eivät sovellu maaperän saastumisen takia ruokakasvituotantoon. Kuituhamppu on tutkitusti tehokas raskasmetallien ja monien muiden myrkyllisten aineiden poistaja maaperästä. Sitä on käytetty mm. Tsernobylin jälkihoidossa. Suomessa Turun yliopisto tutkii kuituhampun tehoa glyfosaattijäämien poistamiseksi maaperästä ja hamppukuitua muovikatemateriaalien ja glyfosaatin korvaajana viljelmillä.

YHTEENVETO

Kuituhampun viljely on ilmastoteko, jolla sidotaan metsiä tehokkaammin hiiltä maaperään, jota se parantaa kasvaessaan. Kuituhamppu estää ravinnevalumia ja eroosiota sekä antaa ravintoa ja suojaa vaarassa oleville pölyttäjille.

Biopolttoaineiden tuotanto kuituhampusta voi olla teknistaloudellisesti kannattavaa erityisesti pohjoisen sijaintimme takia. Ilmasto-olosuhteet, hamppukuidun kasvava kysyntä, uusi kuidustusteknologia ja hyö- tykäytöstä poistuneet maa-alat puoltavat kokeiden aloittamista mahdollisimman nopeasti. Mm. Puolan valtion omistama öljynjalostaja Grupa Lotos on tähän nyt ryhtymässä (Polish petroleum firm inks deal to produce biofuel from hemp).